Markkinointisuunnitelmaa varten yrityksen tulee olla selvillä markkinatilanteesta koskien omaa tuotettaan/palveluaan sekä muista alalla toimivista tahoista, siis kilpailijoista. Yrityksen tulee tietää, kenelle hän palveluita tarjoaa, miksi ja millä keinoilla. Tässä lyhykäisyydessään. Kannattaa muuten käydä katsastamassa tämä opetushallituksen materiaali markkinointisuunnitelman teosta ja katsastaa alla olevia video.
Luukusta ulos
Markkinointisuunnitelma laatimista varten on olemassa useita eri teorioita ja apuvälineitä, mutta suuri osa ihmiskunnasta elää uskoen, ettei ole SOSTAC-mallin voittanutta. Tiivistettynä SOSTAC menee näin:
Situation = yrityksen nykytilanne
Objectives = mihin yritys on menossa, mitä halutaan saavuttaa
Strategy = miten yritys aikoo saavuttaa tavoitteet (suuret linjat)
Tactics = millä toimenpieteillä/työkaluilla aiomme saavuttaa tavoitteen
Action = yksityiskohtainen toimintasuunnitelma jokaiselle työkalulle/toimenpiteelle
Control = kuinka onnistumista kontrolloidaan, mitataan ja kehitetään eteenpäin
(Smith, P., 1999, Stategic Marketing Communications)
Mallia käyttämällä yritys tiedostaa kaikki markkinointisuunitelman tekoon vaikuttavat osaset ja pystyy tekemään siitä toimivan. Eri vaiheiden kartoituksessa voi käyttää tiettyyn vaiheeseen/toimepiteeseen tarkennettuja teorioita, kuten vaikka SMART-testiä (jonka avulla yritys pitää tavoitteet mitattavina ja toteutettavina) tai AIDA-mallia.
Ennen ja nyt
Mihin eri markkinointisuunnitelman vaiheisiin internetin tuomat mahdollisuudet ovat oikeastaan vaikuttaneet? Lähtötilanne markkinointisuunnitelman laatimiseen mielestäni on sama oli käytettävissä olevat välineet ja metodit mitä tahansa, mutta päämäärään ja sen saavuttamiseen internet on tuonut lisäulottuvuuksia. Kärjistetysti jos yritys haluaa kansainvälityä, siihen tuskin riittää ilmoittelu paikallislehdissä.
Kun kampanjaa lähdetään toteuttamaan, tietotaito internetmarkkinoinnista on olennaista. Ei siis kannata lähteä suoltamaan omaa viestiä läpi joka tuutista, vaan on ymmärrettävä eri välineiden ja kanavien ominaisuudet ja erityispiirteet. Markkinointitoimenpiteillä on usein yksi (tai muutama) pääväylä sekä lisäksi niitä täydentävää markkinointiviestintää. Aika harvaa kanpanjaa kannattanee jättää vain ja ainostaan esimerkiksi GoogleAdwordsin tai yhden messun varaan.
Markkinointikampanjoiden seuranta on myös helpottunut sähköisten toimenpiteiden myötä. Esimerkiksi newslettereistä pystytään suoraan seuraamaan, kuka on klikannut mitäkin linkkiä, onko klikkaus johtanut esim. verkkokauppakäyntiin tai onko asiakas mennyt erityksen FB-sivuille. Riippuen asiakkaan toimenpiteestä asiaan kuin asiaan voidaan reagoida. Jos newsletterin saanut ei ole aukaissut kirjettä, herää kysymys, miksi? Voisiko otsikoinnissa olla vika vai lähetyssajankohdassa? Vai eikö aihe ylipäänsä kiinnostanut henkilöä. Jos uutiskirjeen linkkejä on klikkailtu, voidaan asiakkaalle laittaa vielä kohdennetumpaa markkinointia, aktivoida asiakasta ja tarjota juuri niitä asioita, joista hän on kiinnostunut.
Yhteenvetona
SOSTAC-mallin kolme ensimmäistä kohtaa ovat siis pysyneet periaatteessa samoina; yirtyksen pitää tietää yrityksen lähtötilanne ja tavoite myös nettiaikana. Suurin muutos on siis käytönnön toimenpieteissa; toteutustavoissa ja seurannassa. Internet tuo mukanaan interaktiivisuutta ja dynamiikkaa, tarvitaan nopeaa reagointia ja ajan hermolla pysymistä. Kaiken pohjana on kuitenkin edelleen kokonaisvaltaisen markkinoinnin suunnittelu, joka antaa päätien markkinoinnille ja toiminnalle. Valitettavasti mielestäni monella yrityksellä juuri markkinointisuunnitelman teko on vajanaista tai sitä ei ole ollenkaan. Minä itse näen markkinointisuunnitelma yrityksen perustyökaluna, jota noudattaen edetään eteenpäin. Valinnanvaraa markkinointikeinoissa nimittäin löytyy.

Rapsakka ja pitämäni alku: "Jos haluaa tehdä bisnestä tavoitteellisesti ja onnistua siinä, on elintärkeää laatia markkinointisuunnitelma." ja kun lopussa vielä yhteenveto niin oivasti suoriuduttu.
VastaaPoista